Maan hallitus on viimeisen vuoden aikana tehnyt esityksiä ja jopa saanut aikaiseksi monenlaisia muutoksia työntekijöiden työsuhdeasioissa. En ala niitä liiemmälti tässä toistamaan. Haluan kuitenkin tuoda esiin muutamia ajatuksia esityksestä kaksista irtisanomisehdoista riippuen onko yrityksessä töissä yli vai alle 20 työntekijää.

Ensimmäinen ajatus esityksen tultua julki oli työntekijöiden tasa-arvo. Reilut pelisäännöt työelämässä tarkoittaa sitä että kaikille on samat säännöt ikään, sukupuoleen, kansalaisuuteen, ihonväriin tai ylipäätään mihin tahansa ihmistä ulkoisesti erottelevaan piirteeseen vetoamatta. Tästä on mielestäni päästy jo aikaa sitten yksimielisyyteen ainakin minun työpaikallani. Miksi siis nyt yrityksen työntekijämäärä vaikuttaisi työsuhdeturvaan?

Asiallisesti ottaen taitaa kuitenkin olla niin että maan hallituksen esitys on mahdollinen toteuttaa mikäli Eduskunnan enemmistö tähän antaa suostumuksensa. Näin ollen on ehkä turha vedota porvarin moraaliin vaan keskittyä sellaisiin faktoihin jotka suoraan vaikuttavat yritysten tuloksiin.

Hetken asiaa pureskeltua työntekijän kannalta kääntyy ajatukset omaan toiseen persoonaani. Olen vuodesta 2012 alkaen toiminut osa-aika yrittäjänä ja usein mielessä on ollut haave hypätä kokonaan oman yrityksen leipiin. Minun alojani on rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito. Kummatkin aloja joissa yksin ei pitkälle pötkitä mutta hyvällä pikkuisella porukalla voi saada kaikille mielekkäästi leivän pöytään.

Nyt hallitus esittää että tällaisen muutaman työntekijän kanssa työtä tekevän yrittäjän olisi jatkossa helpompi irtisanoa työntekijöitä. Tällä saisin kuulemma joustoa toimintaani. Itselleni kuitenkin tulee ensimmäisenä mieleen vaikeuttaako tällainen esitys työvoiman saantia. Laskeeko moni ammattilainen mieluummin sen varaan että työskentelee isossa yrityksessä vakaammilla työehdoilla vai tuleeko minulle töihin alkavaan yritykseen jota maan hallitus ”tukee” helpottamalla työntekijöiden irtisanomista?

Kolmantena ajatuksena alan pohdiskella nykyisen työpakkani työntekijöitä ja omaa asemaani työnjohtajana työmaallamme. Meillä Peab:illa on Suomessa töissä satoja työntekijäitä mutta yhdelle työmaalle ei näistä montaa osu. Suurin osa töistämme tehdään alihankintana. Alihankintayritykset ovat pitkälti näitä alle 20 henkilön pieniä yhteen työhön erikoistuneita yrityksiä. Samanlaisia jollaista itsekin olen ajatellut itselleni alkaa rakentamaan. Näin ollen tilanne pyörähtääkin kertaheitolla sellaiseksi missä suurimmalla osalla työmaamme työntekijöistä huononee irtisanomissuoja. Vaikka kyse on noin sadan työntekijän työyhteisöstä.

Nyt varmasti ajattelet että yksi työmaa ja pieni otanta. Voin kuitenkin vakuuttaa että kaikki tietämäni isot rakennustyömaat pyörivät samalla tavoin laajojen urakoitsijaverkostojen varassa. Eli nyt puhummekin jo isosta asiasta, suurinta osaa rakennusalasta tulisi jatkossa koskemaan aiempaa helpommat säädökset työntekijän irtisanomisesta. Tätäkö tällä esityksellä todellisuudessa haetaankin. Murretaan niiden alojen työehtoja joissa on olut perinteisesti vahvat työehdot joilla on taattu aloilla työrauha eri työmarkkinaosapuolten välillä? Auttaako ” uudistus” oikeasti tämän ison alihankintaverkoston yrittäjiä vai ammutaanko heitä kaikkia kerralla haulikolla jalkaan?

Yhteenvetona ”uudistukseen” työntekijän irtisanomissuojan huononemisesta pohdiskelen kolmesta eri vinkkelistä. Olen työntekijä asemassa työnantajaani nähden. Toimin työmaallamme esimies asemassa niin omiin työntekijöihimme kuin useisiin eri alihankkijoihin nähden. Olen myös pienen pieni yrittäjä. Yhteistä kaikista vinkkeleistä ajatellen on ettei irtisanomissuojan helpottaminen pienissä yrityksissä helpota asemaani millään tavalla!


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *